CENT - taistelu alkaa !

Virallisesti sata päivää jäljellä
CENT ! 

Valitettavasti tilanne on keikahtanut päälaelleen
BARRIKADIT KUTSUVAT!

Ranskan AFS jyrää ja Suomen AFS nössöilee.

NOBODY

Olen aina inhonnut Dylania.

Se alkoi yläasteella, kun ruotsinkirjassa yritettiin olla trendikkäitä ja mainostaa tyyppiä.

Mutta tätä biisiä rakastan.

https://www.youtube.com/watch?v=zYgZUoaIhxA&list=RDzYgZUoaIhxA#t=0

Ei mitään viittausta Ranskaan. Ei vaihtariuteen. Ei mihinkään. Vain siihen, että ei ole mitään. Yhtään mitään. Do you? Mr Jones.

Samoin tässä on jotain, joka vetoaa vanhaan - JE M´ENFUIS !

https://www.youtube.com/watch?v=ubL_hVPm6Oc
kasari? ehkä. radio Nostalgie soittaa tätä...

POJAT LÄHTIVÄT

Axel ja Tobias olivat ilonamme viikon. Kaksi ranskalaista Grenoblesta.

Oli kivaa, mutta tavallaan myös raskasta: Viikon paketti Suomesta, suomalaisuudesta, tavallisesta koululaisten arjesta... ja vähän muutakin: kartingia, Tallinna-visiitti (perheen oma "meri yhdistää" -teema ja siihen liittyen esitelmä), Kappelissa kaakaota ja kotona safkaa ålandspannkakasta oululaisten hapankorppuihin... Kiitos LYK monipuolisesta ohjelmasta koulupäivinä: Suomi 100v, Seurasaari, Fazerila, Porvoo, Suomenlinna, luistelua Rautatientorilla, Lauttasaaren kirkon torni jne. !

Pojille kyllä täydet pinnat, ennemmin kyse on aikuisten aktiivisuudesta, jaksamisesta. Toisaalta oli tosi kiva, kun piti katsoa omaa kaupunkia uusin silmin - spårailua ja jugendia, empire-Helsinkiä ja lumi-kevättä. Samoin oli hyvä omille pojille: Kun saivat henkilökohtaista tukiopetusta ranskanläksyihin, pelasivat yhdessä tietokoneella ja isännöivät kotona ja retkillä...

Hiukan hassu olo: Huomenna aamiaspöydässä ei ole enää neljä vaan vain kaksi... Olen aina miettinyt, miltä seitsemän veljeksen äidistä tuntui... Aina on vain ne veljekset - niitä ei olisi ikinä ollut ilman äitiään... Minä olen synnyttänyt kolme lasta, seitsikossa oli yhdet kaksoset eli äitinsä ahkeroi kuutena vuonna - ja sen jälkeen paimensi jukureitaan... VAIKKA kyseessä olisi legenda, seitsikkojen äitejä on tänäkin päivänä ja todellakin arvostan näitä matriarkkoja! Nyt kun omat ovat murrosikäisiä, allekirjoitan välittömästi ajatuksen "pienten kanssa pienet murheet, isojen kanssa isot".

Keskustelimme eilen koululla läksiäisissä Suomen ja Ranskan eroista ja valitettavasti on pakko todeta, että Suomessa tosi monilta nuorilta on hierarkian taju kadoksissa: Vanhempia ihmisiä ei arvosteta ja minäminäminä-asenne vallalla. Siksikin vaihtarius on tosi hyvä juttu: Näkevät, mitä muualla on, osaavat arvostaa omaa etuoikeutettua asemaansa. "Lapsilähtöisyys" ja nuorten kuuleminen ovat hyviä juttuja, mutta ne eivät saa tarkoittaa sitä, että murrosikäiset haistattavat vanhemmilleen ja kuvittelevat olevansa bosseja. MaNonkin on saanut kantapään kautta oppia oman paikkansa hierarkiassa. Vaihtari on se tikapuiden alin piena. "Elämäni paras vuosi" on mainoslause, jonka saisi samoin tein kieltää. Aivan varmasti opettava, mutta "paras" - absurdia!



Cindya "Je m'enfuis" (clip officiel)
https://www.youtube.com/watch?v=xWSUx49ayIs
Lyon... lähtöön ei ole paljoakaan aikaa...

MECHTHILD ! - Mahtava Taistelija !

Tänään on nimipäiväsi. Kun isäsi kanssa katseltiin silmiisi ja nimeäsi mietittiin, ei todellakaan arvattu, mitä kaikkea se merkitsee.

Mechthild ist eine alte Form des Vornamens Mathilde. Der Name setzt sich zusammen aus den beiden althochdeutschen Substantiven maht "Macht, Kraft, Stärke" und hiltia "Kampf" und bedeutet damit in etwa "machtvoller Kampf, mächtig im Kampf, mächtige Kämpferin".

Tilda on kaunis nimi. Linda tarkoittaaa kaunista. Tilda on niin tosi, tosi paljon enemmän! Ei mikään pelkkä - nössö - kaunis! Muistan, kun ensi kertaa katsoin sinun silmiäsi. Isäsi silitti silmiesi väliä ja sanoi "näin sillä on hyvä olla".  Sinä olit sekä kaunis että taistelija.

Juuri nyt on, taas, vaikeaa. Rakas. Yritä jaksaa !