Tous les parents vous le diront : il est plus difficile de choisir un poussette qu'une voiture !
Parmi les modèles compacts, les 3-roues, les 2ème âge... comment savoir ce qui convient le mieux ?
Les marques rivalisent d’accessoires et d'idées ingénieuses pour vous faire succomber. Quand ce n'est pas le design qui séduit, parfois au détriment de la praticité... Comment ne pas se tromper ?
17 vuotta sitten olisin halunnut PUNAISET vaunut - tai ainakin jotkin
ILOISEN väriset: Ei onnistunut. Ei sellaiset olleet
TRENDIKKÄITÄ silloin,
HARMAA oli silloin ajan väri. Ihan oikeastti:
lastenvaunujen "mersu" oli silloin
Teutonia ja trendikkäin kuosi topattu/tikattu
VAALEAN- tai
TUMMANHARMAA !
Ainoa iloni oli kirkkaanpunainen sadesuoja, joka pelasti sadepäivät. Vaunut olivat tummansiniset, vuori ja somisteet sentään pirteän sinivalkoruudullisia, pepitaa. Onneksi hyvä ystäväni oli apunani katselmointikierroksella: Neljän lapsen äitinä hän tiesi, mihin kannattaa satsata ja mitä välttää - pääkaupunkiseudulla on tärkeää, että kulkupelin saa näppärästi niin bussiin kuin raitiovaunuun (silloin matalalattiaspårat olivat yksittäisiä harvinaisuuksia) ja taittuminen pienen auton takakonttiin on plussaa - hyökkäysvaunujen kokoluokasta ei ole etua mutta isoista renkaista kyllä. Ja ne samat vaunut kestivät kolmen talvivauvan kärräykset eli erinomaiset olivat.
Vähän vastaava tulee mieleen, kun mietin MaNonin matkavarustautumista: Yksi iso matkalaukku ja käsimatkatavara, 23 + 8 kg. Isoksi laukuksi saa ottaa mukaansa vanhan uskollisen
Salsa-Rimowan, kymmenen vuotta sitten hankitun. Vaihtoehtona olisi vielä vanhempi ja uskollisempi
alumiini-Rimowa, lähes 20 vuotta palvellut ja Aasiassa ja Australiassakin kiertänyt. Hassua, mutta molemmat ovat sitä samaa
saksalaista laatua kuin ne vaunutkin... Kumpikin laukku on aikoinaan maksanut paljon, mutta ei kertaakaan jättänyt pulaan; muistuu mieleen se eräskin matka, kun lentoaseman liukuhihnalta yksi kanssamatkustaja sai kaapia revenneen laukkunsa jämiä ja toinen kerta, kun samalla lennolla olleen kangaslaukku oli oudon märkä, kylki jossain mustassa mönjässä, joka oli imeytynyt kankaan läpi... Kova mutta kevyt, ne ovat oleellisia ominaisuuksia. Ja neljä pyörää, niistä en enää luopuisi, niin sujuvasti laukut pyörivät ja ovat kestäneet lukemattomat keskieurooppalaiset mukulakivikadut. Matkis on siis valmiina,
checked
Kabiinilaukku puuttuu. Niitä olisi omasta takaa pari tarjolla, mutta toinen on turhan pieni ja toisesta, muinoin Kuala Lumpurista hankkimastani, repesi vetoaisa viime reissussa, siitä ei oikein ole kymmenen kuukauden vaihtarivuoteen. Oletettavaa on, että sinä aikana on useampia viikonloppumeetingejä ja lomamatkoja, joilla tarvitaan juuri käsimatkatavarakokoista laukkua. Uusi siis tarvitaan: Kevyt mutta kestävä,
spinneri eli neljä pyörää, helposti avattava/pakattava... Kivan näköinen mutta ei sellainen, joka heti tulee ryöstetyksi... Lentoyhtiöillä on myös tarkat maksimimitat, niitä ei auta ylittää, muuten laukku lähtee ruumaan...
Ranskalaisella
Lipault´lla on aika herkullisia(kin) värejä, vaikka Suomeen ja Stockalle on otettu vain niitä
turvallisia vaihtoehtoja.
Valitettavasti valmistajan verkkokauppa ei myöskään toimita Suomeen, sen verran periferiaa siis edelleen ollaan, vaikka muuten sähköinen kaupankäynti onkin avannut aivan toisenlaisia mahdollisuuksia kuin silloin muinoin nuoruudessani, kun kaikki vähänkään erikoisempi tavara piti ihan itse käydä hakemassa
ulkomailta...
Kadehtien olen katsellut, kuinka markkinoille on tullut vaikka minkä värisiä vauvanvaunujakin sitruunankeltaisesta turkoosiin ja limenvihreästä fuksiaan!
Albert Camus - L'Etranger
Il m'a demandé alors si je n'étais pas intéressé par un changement de vie. J'ai répondu qu'on ne changeait jamais de vie.
AFS:n yhteyshenkilökin on tulossa ensi viikolla kotikäynnille, juttelemaan kaikesta vaihtoon liittyvästä: Olisi varmaan hyvä kerätä etukäteen vähän listaa kaikista niistä kysymyksistä, joita tulee aina säännöllisen epäsäännöllisesti mieleen, mutta jotka takuulla unohtaa siinä tilanteessa, jos ei tee sitä listaa! 
