36+0 eli enää 28 päivää jäljellä...
Hirveä väsymys: eka työviikko oman jälkeen ja jalat kramppaa työmatkapyöräilystä, illalla ei tahdo millään nukahtaa ja aamulla ei vastaavasti saa nukkua riittävän pitkään...
Maanantaina edistettiin vihdoin pakollisia papereita: MaNon kampaaajalle, sen jälkeen passikuvaan ja ajanvaraus Pasilaan. Vasta ensi viikon torstaina tosin pääsee jättämään sormenjäljet ja nimmarin, mutta eiköhän se riitä vaikka lomakausi eli ruuhkaa riitttää edelleen.
Eurooppalainen sairasvakuutuskorrtti tuli tiistaina, eilen ladattiin KELAn sähköinen lomake ja tänään hain postista muuttoilmoituspaperit. Onneksi AFS meilasi jo aikoja sitten selkeät ohjeet, mitä ja mistä - on ollut vain omaa saamattomuutta jättää ne viime hetkeen...
Vaan niin tein aikoinaan äitysavustusanomusten ja muiden vastaavien papereiden ja hankintojen kanssa: olin jotenkin taikauskoinenkin: JOS jotain sattuu, ei ainakaan ole vaunut valmiina ja pienen peti pedattuna vastaanottamaan ei mitään...
Albert Camus - L'Etranger
Je n'étais pas trop malheureux. Toute la question, encore une fois, était de tuer le temps. J'ai fini par ne plus m'ennuyer du tout à partir de l'instant où j'ai appris à me souvenir.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti