MUUTOKSIA

Malgré vos préparatifs et toutes les précautions prises pour que le retour à la maison de votre nouveau-né se passe comme vous en avez rêvé, vous serez nécessairement confrontée, comme toutes les autres jeunes mamans avant vous, à des questions auxquelles vous n’avez pas de réponses.

Olen pakannut MaNonin vaatteita - eteisestä pois takit ahtaalta tangolta tilaa viemästä, niitä ei tarvita yli kymmeneen kuukauteen; huoneen seinäripustuksesta pois Lady Gaga ja Harry Potter -paidat, skottihameet, polvisukat - pikkuveli muutti vaihteeksi MaNonin huoneeseen ja halusi sinne omat hupparinsa ja tavaransa. Vaatekaapin vetolaatikoista pois sekalaiset muut kotiin jääneet vaatteet ja asusteet. Hyllyiltä pois pikkutavarat: Meikit, hajuvedet, kirjat, koriste-esineet... julisteet seiniltä, laukut koukuilta. Sephoran ja Ordning&Redan kassit täyttyivät sälästä, olohuoneen pöytä kasseista - mihin ihmeeseen ne kaikki saa mahtumaan?



Mietin, miltä tuntuu sitten, kun tyttö muuttaa lopullisesti pois kotoa. Mitä ottaa, mitä jättää. Olen itsekin jättänyt vanhempien luokse sekalaista tavaraa. En ikinä niitä ole tarvinnut, siellä on vielä vanhassa huoneessani kirjoja, lehtiä, vaatteita, koruja... Olisi pitänyt jo aikoja sitten käydä läpi ja karsia, ei vain ole ehtinyt eikä raaskinut. Outo aikakapseli.

Onneksi ei MaNonin tavaroita vielä tarvitse kuin pakata odottamaan. Luopuminen on aina tuskallista - kauniita pieniä vaatteita ja vanhoja valikoituja leluja on jo useampi laatikollinen kellarissa.

Nyt on siis (vasta) eka viikko takana.

Kaksi kertaa olen soittanut MaNonille, ensin viikko sitten sunnuntaina ja toisen kerran taas sunnuntaina. Myös tytön blogia olen lukenut, siinä fiilis on tosi tyytyväinen. HostMaman kanssa tuli myös lyhyesti juteltua, vaikuttaa mukavalta. Aavistuksen vain jäi kaivamaan MaNonin toisen puhelun tietty äkeys: TIEDÄN, että varmasti väsyttää, TIEDÄN, että kieli ei ole helppoa, TIEDÄN, että pikkukaupungissa ei ehkä ole sellaisia vaatekauppoja joita toivoisi... Uusi kouluviikko alkamassa ja rutiineita vasta etsitään. Ehkä samalla pelkään tiettyä itsekkyyttä: Tyttö osaa olla varsin rasittavakin. Haluaisin, että jaksaisi näyttää sen positiivisen puolensa, muistaisi, kuinka paljon voi itse vaikuttaa.


Simone de Beauvoir - Belles images
Vie trop remplie? Trop vide? Remplie de choses vides, quelle confusion!