sunnuntai 18. syyskuuta 2016

VAIHDOKKAITA

MaNonin pikkuveljen kanssa tuli hirveä vääntö: Koulu järjestää mahdollisuuden A-ranskan lukijoille (joita yhteensä 37) päästä viikoksi Grenoblen lähelle, vastavuoroisesti majoitetaan sikäläisiä - ja vain 20 pääsee Suomesta mukaan...

Ajattelin, että tulee kova kisa, KAIKKI haluavat mukaan. Olin aivan äimistynyt, kun sain kuulla, että nämä 15-vuotiaat EIVÄT HALUA lähteä! Vain alle puolen tusinaa ilmoittautui määräaikaan mennessä.

- Joudun epämukavuusalueelle kun en osaa kunnolla kieltä. 
- Olen jo ollut Ranskassa niin monta kertaa. 
- En halua meille ketään. 

- Mulla on niin paljon harrastuksia etten ehdi. 
- Vain tytöt ja hikarit ja homot lähtee.

Ja niin edelleen, kaikkia mahdollisia ja mahdottomia tekosyitä. Ne kerrat kun itselle tuli kouluaikana mahdollisuus lähteä mihinkään, ilmoittauduin heti ensimmäisenä jonoon. Samoin MaNon lähti pari vuotta sitten innoissaan - sen pohjaltahan koko vaihtarivuosi-ideakin orasti... Ovatko nykynuoret oikeasti jo nähneet kaiken? Kotona on kivampaa katselemassa mobiililla mitä vaan. Ei huvita. Ei jaksa. Ei kiinnosta.

Useamman vanhemmat ovat yrittäneet puhua teinejä ympäri. Omasta mielestäni tällaisista opintomatkoista pitäisi tehdä pakollisia; miten ihmeessä voi oppia kieltä tai kulttuuria jos ei matkusta? Euroopassa se on vielä niin helppoa - esim. australialainen ystäväni valittaa usein, kuinka paljon työläämpää ja kalliimpaa sieltä on lähteä mihinkään. Uskomatonta mutta totta on myös se, että siinä maassa on paljon ihmisiä, jotka koulussa eivät ole opiskelleet yhtään ainoaa vierasta kieltä - "englannilla pärjää"... Mielestäni Euroopan rikkaus ja länsimaisen sivistyksen perusta on juuri eri maiden kielet, kulttuurien kirjo, vuorovaikutus - niiden kautta kasvava terve itsetunto.

Lionel Smit - Faces - Kasvoja - Ansikten @Didrichsen
Vaikuttava näyttely; täydellinen syyssunnuntain fillarikohde!

Olen aina pitänyt vähän säälittävinä ihmisiä, jotka puhuvat pakkoruotsista tai kannattavat mahdollisimman laajaa vapaaehtoisten aineiden valintaa/suppeaa pakollisten settiä. Eivätkö he tajua, kuinka paljon ovia sulkevat itseltään? Toisaalta todella vaikeaa on oppia yhtään mitään, jos ei ole yhtään kiinnostunut. Jääkööt sitten paitsi. Itse aloitin aikoinani ranskan opinnot vasta 20 täytettyäni, kun alkoi ärsyttää niin paljon se, etten pystynyt lukemaan lehtiä, leffat eivät oikein auenneet ja matkustaessakin tuntui että jäin jostain paitsi,.. olo oli kuin pikkulapsella.

Se, että kaikesta huolimatta joutuu sille kuuluisalle - inhoan todella tätä sanaa - epämukavuusalueelle, sehän tarkoittaa, että pääsee kunnolla testaamaan itseään, kokemaan jotain ihan uutta, oppimaan, voittamaan... Siksi mielestäni jokaisen suomalaisen nuoren pitäisi päästä vaihdokkaaksi vähintään viikoksi maahan, jonka kieltä on lukenut, tutustumaan kouluun ja perheeseen. Tajuamaan miksi on kaikki vuodet opiskellut, mitä konkreettista hyötyä siitä oikeasti on!

Albert Camus - L'Etranger  
Le temps me manquait pour m'intéresser à ce qui ne m'intéressait pas.  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti